Yritykset toimialasta riippumatta elävät, hengittävät ja toimivat ympäristössä, missä informaatioteknologia muuttaa ympäröivää maailmaa ja siirtyy organisaation tukitoiminnosta asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteiskunnan saataville. Markkinoilla on käynnissä jatkuva muutos kohti palvelutaloutta, jossa palveluja muokataan ja yksilöidään asiakaskohtaisesti.
Teknologian kehittyminen viimeisten 10 vuoden aikana on synnyttänyt monia ilmiöitä, jotka yhdistyessään ovat nopeasti ja radikaalisti muuttaneet yritysten kykyä rakentaa asiakaspalveluja ja tuotteita. Ennen kaikkea nopeus, jolla innovointia ja jatkuvaa kehittämistä pystytään toteuttamaan, on entisestään kiihtynyt.
Bisnesteknologia on toimintamalli, jolla teknologian johtaminen voidaan organisoida ja koordinoida yrityslaajuisesti. Se on joukko johtamiskäytäntöjä, työkaluja, organisaatiorakenteita ja hallintomalleja, jotka varmistavat teknologian optimaalisen käytön koko yrityksessä siten, että asiakkaiden tarpeiden ja odotusten täyttyminen on etusijalla. Suurin osa yrityksistä ymmärtää, että niiden täytyy haastaa kilpailijoiden lisäksi myös itsensä voidakseen jatkuvasti parantaa asiakasymmärrystään sekä kykyään vastata markkinakysyntään.
Kun informaatioteknologiasta tuli liiketoiminnan perusta yli 30 vuotta sitten, vastuu sen hallinnasta annettiin tätä varten perustetulle erityisosaamisen yksikölle. Näin syntyivät IT-osastot, tai tietohallinnot, joita pidettiin puhtaasti tukitoimintoina ilman liiketoimintavastuuta.
Siitä lähtien on käytetty paljon aikaa ja vaivaa informaatioteknologian ”suitsimiseen”, ja tavoitteena on ollut, että se pysyy tietohallinnon valvovan silmän alla ja siitä aiheutuvat kulut pysyvät hallinnassa. Kustannusten hallinta on luonnollisesti edelleenkin tärkeää, mutta koska digitalisaatio on johtanut teknologian arkipäiväistymiseen ja tuonut sen kaikkien ulottuville, ei sen hallinnointi voi enää jäädä vain yhden osaston tehtäväksi.
Informaatioteknologiatoiminnon tulisi tänä päivänä toimia kaikkien liiketoiminnan osa-alueiden rinnalla, jotta osaaminen olisi saatavilla ja yhdistettävissä liiketoiminnan ymmärrykseen asiakaslähtöisyydestä, liikevaihdon tuottamisesta ja tuotekehityksestä. Keskustelu ei saa jäädä yksipuoleiseksi vaan esimerkiksi markkinointitiimien on omaksuttava käytettävissä olevat teknologiajohtamisen kyvyt, jotta voidaan välttää kustannusten karkaaminen käsistä tai erillään muista järjestelmistä toimivien ratkaisujen käyttöönotto.
Monet organisaatiot tasapainoilevat digitaalisen vallankumouksen ja nykytilan välissä. Niiltä puuttuu kyvykkyys integroida jatkuva kehittäminen rakenteita mullistavaan digitaaliseen innovointiin. Tämän haasteen ratkaisemiseksi bisnesteknologiamalli tarjoaa kolme ydinelementtiä, jotka esitellään alla olevassa kuvassa.
Kuva 1.1.1 Bisnesteknologian kolme ulottuvuutta
Jatkuvasti kehittyvät teknologiat kiihdyttävät digitaalista transformaatiota, mikä edellyttää liiketoiminnan ja prosessien kehittämistä sekä eteenpäin suuntautuvaa johtamista. Liiketoimintakyvykkyydet ovat yrityksen prosessien, osaamisen, tietojärjestelmien ja datan muodostama kokonaisuus, ja ne käsittävät koko organisaation, mukaan lukien yrityksen tukitoiminnot. Liiketoimintakyvykkyyksien kehittäminen on edellytys liiketoiminnan menestykselle ja teknologian hyödyntämiselle parhaalla mahdollisella tavalla. Transformaation avaintekijöitä ovat organisaation osat ja prosessit, jotka pyrkivät parantamaan liiketoiminnan kyvykkyyksiä.
Digitalisaatio luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vaatii johdonmukaista ja luovaa ajattelua siitä, miten asiakkaat, kumppanit ja työntekijät kohdataan verkostoituneessa ja monikanavaisessa ympäristössä.
Digitaalinen asiointi voidaan määritellä digitaalisena palvelurajapintana, joka yhdistää yrityksen käyttäjään ja on käyttäjän nähtävillä, olipa käyttäjä sitten sisäinen tai ulkoinen asiakas tai kumppani.
Asiakaskokemus on keskeinen tekijä digitaalisessa asioinnissa. Jatkuvasti kehittyvä liiketoiminnan painopiste sekä kasvumahdollisuudet sijaitsevat digitaalisen kehittämisen eturintamassa, jossa digitaalinen transformaatio toteutetaan nopeuden ja ketteryyden avulla. Digitaalinen asiointi on siten elintärkeää transformaation onnistumisen kannalta. Digitaaliset applikaatiot, verkot ja digitaaliset yritykset luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia asiakaskokemukseen, digitaaliseen liiketoimintaan ja teolliseen internettiin (eng. Internet of Things, IoT) perustuvien palveluiden ympärille.
Perinteisestä tietohallinnosta (tai IT:stä) täytyy tulla liiketoiminnan teknologisen perustan hoitaja, joka on vastuussa kehittämisestä sekä digitaalisten ja hallinnollisten ratkaisujen ammattimaisesta johtamisesta. Teknologinen perusta koostuu informaatioteknologiajärjestelmistä ja prosesseista, jotka tukevat liiketoiminnan jokapäiväistä toimintaa hallinnoimalla loppukäyttäjäpalveluita sekä liiketoimintaratkaisuja. Siellä sijaitsee myös yrityksen kannalta olennainen liiketoiminnan aineeton käyttöomaisuus, ja tarkoituksena on taata yrityksen toimintatehokkuus tarjoamalla luotettavia, turvallisia ja skaalautuvia palveluita.
Teknologia ulottuu tänä päivänä monille eri alueille yrityksessä. Merkittävä osa bisnesteknologiasta, siten kuin se laajasti tulee ymmärtää, on perinteisen tietohallintojohtajan (eng. CIO) tai tietohallinnon vaikutusalueen ulkopuolella. Jokainen yritys on kuitenkin erilainen, ja se, minkä tyyppistä informaatioteknologiaa yrityksessä käytetään, missä se sijaitsee ja missä määrin, vaihtelee jokaisella osa-alueella.
BT-standardi määrittelee neljä eri bisnesteknologiakategoriaa: digitaalisen asioinnin ratkaisut, tuoteratkaisut, tuotantoratkaisut ja liiketoimintaratkaisut.
Jokainen näistä teknologiakategorioista sisältää laajan valikoiman bisnesteknologioita, joista osa on päällekkäisiä ja osa irrallisia. Näiden keskiössä on infrastruktuuri, data ja tietoturva.
Kuva 1.1.2 Bisnesteknologian osa-alueet
Tätä teknologiatyyppiä kuvastaa vuorovaikutus asiakkaiden kanssa, ja asiakaskokemus on teknologian keskiössä. Digitaalisen asioinnin ratkaisut perustuvat asiakasprosessien ja -palveluiden digitalisoinnille. Tällä alueella digitaalisilla aloitteilla on siten suoraviivainen ja selkeä vaikutus. Näiden teknologisten ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto edellyttää päästä päähän ulottuvaa asiakaskokemuksen hallintaa. Liiketoiminnan tulisi lisäksi varmistaa, ettei niiden strategia rajoitu pelkästään digitaalisiin kanaviin. Tämä rajoite voi olla hyväksyttävä lyhyen aikavälin strategiana, mutta digitalisaatio on huomattavasti laajempi aihe ja vaatii laajempaa lähestymistapaa.
Tämä alue koostuu yrityksen myymään tuotteeseen upotetusta informaatioteknologiasta: teknologia, jolla voidaan käyttää tai valvoa tuotetta etäyhteyden avulla ja joka voi olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa 24/7. Näin ollen ainoastaan tuotteen teknologista osaa, joka täyttää edellä mainitut kriteerit, voidaan pitää bisnesteknologian mukaisena tuoteteknologiana, mutta ei siis välttämättä koko tuotetta. Esimerkiksi ruohonleikkuri itsessään ei täytä näitä kriteerejä, mutta robottiruohonleikkurissa käytetään teknologiaa, joka mahdollistaa sen etähallinnan ja -käytön ja sopii näin ollen tuoteteknologian kuvaukseen.
Vaikka asiakasrajapintateknologia mahdollistaa vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa, yleensä tuotteessa oleva teknologia on se osa, joka luo arvon asiakkaalle – oli tuote sitten pankkipalvelutuote, elektroniikkaa tai ammattipalvelu. Tuoteratkaisujen teknologiainnovaatiot kehittyvät nopeasti uusien runsaiden datalähteiden, innovatiivisten kokeiluversioiden, ketterän kehittämisen tai uusien liiketoimintamallien, kuten ”palveluna”-mallin (eng. as-a-Service), avulla.
Tuotantoteknologiat sisältävät kaikki tietojärjestelmät, joita käytetään automaatiojärjestelmien ja muiden ”lattiatason” järjestelmien hallintaan, tuotantokäyttöön ja valvontaan. Informaatioteknologia on laajentumassa tälle alueelle jopa enemmän kuin aiemmin. Monet aiemmin matalan teknologian tai jopa manuaaliset toiminnot, kuten esimerkiksi auton huolto, alkavat nykyään teknologian avulla suoritetulla tarkistuksella. Aiemmin täysin manuaalista toimintoa tuetaan nykyään tuotantoteknologian, kuten esimerkiksi laseravusteisen pyörien kohdistuskoneen, avulla.
Liiketoimintaratkaisut sisältävät teknologiat ja ratkaisut, joita käytetään liiketoimintaprosessien johtamisessa ja liiketoimintatapahtumien toteuttamisessa, kuten järjestelmät, jotka tukevat päivittäistä liiketoimintaa. Perinteisiä esimerkkejä liiketoimintaratkaisujen teknologioista ovat organisaatioiden käyttämät toiminnanohjaus- (eng. Enterprise Resource Planning, ERP) ja asiakashallintajärjestelmät (eng. Customer Relationship Management, CRM).
Tämän päivän liiketoimintamaailmassa informaatioteknologia kiinnittyy organisaatioihin yhä useammasta suunnasta. Tämä trendi kiihtyy entisestään, ja perinteinen tietohallintoyksikkö ei voi enää toimia organisaatioiden bisnesteknologioiden ainoana portinvartijana.
Monissa organisaatioissa yhteistyö liiketoiminnan ja tietohallinnon välillä ei ole niin saumatonta kuin se voisi olla, vaikka hyvä yhteistyö voisi tuottaa enemmän liiketoimintahyötyjä. Tilanteen korjaamiseksi liiketoimintajohtajien täytyy varmistaa, että yhteistyötä tukeva kulttuuri ja työtavat ovat osa organisaation toimintaa siten, että teknologiajohtamisen taitoja hyödynnetään monipuolisesti kaikissa liiketoimintayksiköissä.
Muuttuva liiketoimintaympäristö edellyttää liiketoiminnan organisoitumista tavalla, joka mahdollistaa liiketoimintamahdollisuuksiin tarttumisen, nopean reagoinnin teknologian hyödyntämiseen sekä kehittämisen ja muutoksen jatkuvan johtamisen.
Muuttuminen perinteisistä, siiloutuneista liiketoiminnan ja tietohallinnon yksiköistä bisnesteknologiatoiminnoksi antaa myös loistavan mahdollisuuden hyödyntää bisnesteknologiajohtamisen käytäntöjä suoraan bisnestiimeissä, missä niillä voi olla suurin vaikutus. Bisnesteknologia varmistaa, että liiketoiminnot pystyvät saamaan aidosti arvoa teknologiasta ja lopulta palvelemaan asiakkaitaan paremmin.
