Yritykset kohtaavat tänä päivänä usein tarpeen hyödyntää teknologiaa nykyisten tuotteiden tai palveluiden modernisoinnissa tai täysin uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Jotta yritykset voivat pysyä kilpailukykyisinä, täytyy niiden kannustaa työntekijöitä uusien ideoiden tuottamiseen sekä kehittää helppo, tehokas ja suoraviivainen prosessi, joka takaa ideoiden nopean ja ketterän kehittämisen toimiviksi palveluiksi.
Innovaatiot luovat suuria mahdollisuuksia, jotka ovat kriittisiä yrityksen elinvoimaisuudelle, taloudelliselle kasvulle sekä menestykselle. Innovoinnilla tarkoitetaan ainutlaatuisten konseptien kehittämistä, ja se toimii ajurina liiketoiminnan uudistamiselle. Innovoivat yritykset pystyvät tuomaan organisaatioon uuden ajattelumallin, jonka avulla ne pystyvät tunnistamaan uusia mahdollisuuksia tai löytämään parhaimpia keinoja ratkaista nykyisiä ongelmia.
Innovointi ymmärretään usein pelkkänä ideointina, mitä se ei ole. Useimmilla yrityksillä on jokin järjestelmällinen prosessi ideointia varten, vaikka ne eivät hyödyntäisikään täysin organisaationsa kollektiivista älykkyyttä. Sen sijaan ideoiden jalostaminen arvolupauksiksi ja edelleen markkinoille vietäviksi ratkaisuiksi on haaste useimmille yrityksille. Innovointi ei myöskään tarkoita yhden suuren idean täytäntöönpanoa, vaan kyse voi olla esimerkiksi taktisesta ongelmanratkaisusta, jossa ongelmia tunnistetaan ja ratkaistaan jatkuvana prosessina operatiivisella ja toimitustasolla.
Lopulta kyse on siitä, kuinka hyvin asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien käyttäytymistä tarkkaillaan ja ymmärretään sekä miten heidän julkilausumattomiin tarpeisiinsa onnistutaan vastaamaan. Yksi tapa onnistua on hyödyntää modernia teknologiaa, prototyyppejä sekä dataa ja analytiikkaa ymmärryksen lisäämiseksi. Teknologian arvo on tässä tapauksessa sen tuottamien näkemysten laadussa. Tärkeintä on kuitenkin kehittää kokeilukulttuuria, ja näin varmistaa, että kerätyn näkemyksen myötä syntyvä tieto jalostuu paremmiksi asiakaskokemuksiksi organisaation sisällä ja sen ympärillä.
Yrityksen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja jatkuvan uudistumisen tukemiseksi innovoinnin tulisi olla järjestelmällistä ja tarkoitushakuista, ja sen tulisi muodostua osaksi organisaation ydinkäytäntöjä ja kulttuuria.
Innovaatioiden toteuttamiseksi johtajien tulisi osoittaa avaramielisyyttä ja yhteistyökykyä. Epävarmuuden sietäminen ja muutoksen johtaminen ovat tärkeitä innovointia tukevia tekijöitä. Innovatiiviset johtajat ovat uteliaita ja optimistisia, sillä heidän on kyettävä ottamaan riskejä.
Mikä tahansa idea tai innovaatio voi hyödyttää yrityksen liiketoimintaa. Siksi on tärkeää rakentaa organisaatiokulttuuri, joka kannustaa luovuuteen ja avoimuuteen uusien ideoiden esiin tuomiseksi. Samalla yrityksellä tulee olla prosessi, joka tutkii, tuottaako idea halutun liiketoimintahyödyn vai ei. Panostukset ideoihin, joissa ei ole riittävää liiketoimintapotentiaalia, pitää lopettaa nopeasti, ja ideat, joissa on potentiaalia, pitää viedä nopeasti seuraavaan kehitysvaiheeseen.
Innovointiprosessissa konseptilla viitataan tuotokseen, joka tutkii ja havainnollistaa, miten innovaatio voitaisiin toteuttaa ja mikä on sen liiketoimintapotentiaali.
Konseptisuunnittelun tavoitteena on havainnollistaa, miten ideasta tuotetaan skaalautuva ja käytännöllinen liiketoimintaratkaisu. Liiketoiminnan näkökulmasta konsepti määrittelee, kuinka idea voidaan toteuttaa tekniset ratkaisut, organisaatio- ja liiketoimintamuutokset sekä ekosysteemivaikutukset huomioiden. Asianmukaisesti toteutettuna konseptisuunnittelu tuottaa arvokasta ja liiketoimintalähtöistä lisätietoa uuden palvelun hankintaan, kehittämiseen ja toimittamiseen liittyen.
Vaikka konseptisuunnittelun tavoitteena onkin varmistaa idean uskottavuus ja toteutuskelpoisuus, sillä varmistetaan myös innovointiprosessin luovuus ja herkkyys uusille ideoille läpi koko prosessin. Siksi konseptisuunnittelu noudattaa niin kutsutulle muotoiluajattelumenetelmälle (eng. design thinking) tyypillisiä periaatteita, joiden mukaisesti prosessin alussa ideoidaan ja rikastetaan syntyneitä ideoita, ja vasta sen jälkeen tarkastellaan käytännön soveltuvuutta.
Innovaatiojohtamisen prosessilla tarkoitetaan polkua uuden idean synnyttämisestä liiketoiminta-arvon todentavaan konseptiin. Prosessissa tuotetaan myös korkeatasoista tietoa kysynnän johtamisen prosessille valmiiden palveluiden jatkokehittämistä varten.
Innovaatioiden johtaminen koostuu kahdesta päävaiheesta:
Dataa ja analytiikkaa tulisi hyödyntää prosessin alusta loppuun ideavaiheen validoimiseksi sekä ideointi- ja suunnitteluvaiheiden mahdollisen tuloksen rikastamiseksi.
Kuva 2.5.1 Innovaatiojohtamisen prosessi
Ideoinnilla tarkoitetaan uusien ideoiden luomista aivan innovointiprosessin alkuvaiheessa. Ideoinnin lähteenä voivat olla ihmiset, prosessit tai data. Ihmislähtöistä ideointia voidaan rohkaista kulttuurilla, joka kannustaa ihmisiä tuomaan ideansa esiin ja joka tarjoaa helpon ja selkeän prosessin ideoiden eteenpäin viemiseen.
Dataan perustuva ideointi edellyttää järjestelmällistä datan analysointia, jonka avulla voidaan löytää hyödyllistä tietoa käytettäväksi innovoinnin perustana.
Konseptisuunnittelussa valituista ideoista jalostetaan selkeitä suunnitelmia, joiden avulla voidaan muodostaa parempi ymmärrys ideoiden liiketoimintapotentiaalista.
Konseptisuunnittelun prosessi on kriittinen, sillä sen aikana tuotetaan liiketoiminnan alustavista tarpeista tai ideoista selkeitä konsepteja. Hyvä tapa vahvistaa uusia ideoita ja määritellä niiden tuottama liiketoiminta-arvo on ottaa heti suunnittelun alussa yhteistyöhön mukaan monipuolisesti eri sidosryhmiä sekä käyttää ketteriä, ihmiskeskeisiä ja muotoiluajattelua hyödyntäviä toimintaperiaatteita. Sitoutumisasteen vaiheittainen syventäminen, kuten esimerkiksi ajankäytön ja ihmisresurssien lisääminen, edellyttää kulttuuria, jota kuvaa hyvin sanonta: epäonnistu nopeasti – skaalaa nopeasti.
Kuva 2.5.2 Konseptisuunnittelu
Konseptisuunnitteluprosessin tuotos on kuvaus innovatiivisen idean mahdollisesta toteutustavasta, joka voi olla myös prototyyppi tai muu osoitus konseptin toimivuudesta. Tuotos kuvaa liiketoiminnan muutoksen sekä sen, miten ideasta päästään konkreettiseen, liiketoimintahyötyä tuottavaan lopputulokseen. Konsepti ei sellaisenaan ota kantaa tosiasiallisiin kehityskustannuksiin, vaan ne lasketaan erikseen hyötylaskelma- ja tarkoituksenmukaisuusarvioinnin yhteydessä.
Innovaatiojohtamisen prosessissa on tärkeää mitata ja kommunikoida, kuinka paljon liiketoimintahyötyä on syntynyt ja kuinka monia ideoita on otettu jatkokehitykseen tai hylätty. Viestintä voidaan toteuttaa esimerkiksi visualisoimalla innovaatioportfolio ja kehitysjono raportointinäkymässä. Avainmittari on toteutunut liiketoimintatulo suhteessa liikevaihtoon tai vastaava todellinen mittari.
Innovaatiojohtamisen prosessi edellyttää vahvaa taloudellista sekä kaupallista ohjausta, jolla varmistetaan yrityksen resurssien optimaalinen hyödyntäminen.
Yrityksillä on tyypillisesti kaksi vaihtoehtoista tapaa valita, miten innovaatioihin ohjataan rahaa:
Riippumatta siitä, kumpi taloudellinen strategia päätetään valita, tulee liiketoimintahyödyn toteutumiseen liittyvästä mittaroinnista huolehtia koko palvelun elinkaaren ajan.
Immateriaalioikeudet (IPR)
Immateriaalioikeudet (eng. intellectual property rights, IPR) tulisi huomioida innovaatioprosessin alkuvaiheessa erityisesti silloin, kun yrityksen ulkopuolisia kumppaneita käytetään kehittämiseen. Kaupalliset oikeudet ja tekijänoikeudet -kappaleessa (4.1) esitellään toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa riittävät hyötyjen, tekijänoikeuksien sekä riskien jakamiseen liittyvät toimenpiteet ekosysteemissä.
