2.6 Kehityssalkku

Kehityssalkun johtamisella varmistetaan, että organisaation strateginen tavoite toteutuu kehittämisen panostuksina. Tämä toteutetaan priorisoimalla strategiaa paremmin tukevia ja korkeamman liiketoiminta-arvon tuottavia kehitysaloitteita.

Salkunjohtamiseen liittyvät seuraavat vastuut:

• kehitysaloitteiden arviointiin ja priorisointiin liittyvien sääntöjen ja ohjeiden määrittely
• kehitysaloitteiden listaaminen ja statuksen ylläpitäminen salkkutasolla
• kehitysaloitteiden hyväksyminen ja hylkääminen
• kehityksessä hyödynnettävien parhaiden käytäntöjen kehittäminen ja tarkoituksenmukainen valmentaminen
• kehitysvirtojen tukeminen arvonluonnissa sekä ongelmien ratkaisussa
• riippuvuuksiin tai eriäviin intresseihin liittyvien ristiriitatilanteiden ratkaisu
• hyvän jatkuvan oppimisen ja kehityskulttuurin luominen
• liiketoiminta-arvon mittaamisesta huolehtiminen sekä kokemuksesta opittujen asioiden jakaminen
• kehityssalkun statuksen monitorointi ja raportointi organisaation johdolle.

Kattava listaus odottavista, käynnistämistä odottavista sekä hylätyistä kehitysaloitteista muodostavat tarvesalkun. Salkunohjauksen hyväksyttyä aloitteen se siirtyy kehityssalkkuun.

Kuva 2.6.1 Salkun hallinta

Kehityssalkun tehtävänä on tarjota tarvittava ohjaus ja näkyvyys kehitysaloitteiden liiketoiminta-arvon maksimoimiseksi sekä hallinnollisen taakan minimoimiseksi. Näin varmistetaan tehokkain polku palvelun käyttöönottoon.

BT-standardissa esitellään tehokkuuden maksimoimiseksi kevyin mahdollinen hallintamalli (eng. minimum viable governance) -lähestymistapa, joka mahdollistaa salkunhallinnan johtamisen ja toimintatapojen sopeuttamisen eri tyyppisten kehitysaloitteiden tarpeisiin. Suuremmat kehityshankkeet voivat noudattaa perinteistä päätösportteihin perustuvaa kehitystapaa, kun taas jatkuvan kehityskulun aloitteet ja pienemmät muutokset voidaan hoitaa niille tarkoitetuilla itseohjautuvilla työnkuluilla.

Kun kehitysaloite on projektoitu, kehitysportfolion tehtävä on seurata sitä projektin päättämiseen asti sekä edelleen liiketoimintahyötyjen toteutumisen osalta.

Kuva 2.6.2 Projektin salkunohjaus

Kehitystoimisto (Development Management Office, DMO)

Kehitystoimisto koordinoi kehitysportfoliota. Sen tehtävänä on huolehtia resursoinnista, riippuvuuksista ja suurten kehitysaloitteiden onnistumisesta sekä tarjota konsultointia ja tukea liiketoimintahyötyjen maksimoimiseksi ja riskien minimoimiseksi. Se fasilitoi kehitysaloitteiden validointiin ja priorisointiin liittyviä toimia, jotta aloitteiden hyväksyminen ja hylkääminen olisi kehityssalkun ohjaukselle mahdollisimman mutkatonta. Kehitystoimisto myös asettaa ja edistää kehittämiseen liittyvien käytäntöjen yhdenmukaisuutta ja näkyvyyttä koko organisaation laajuisesti.

Jotta kehitystoimisto voi hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti, sillä on oltava käytössään riittävät resurssit joko vakituisesti tai tarpeen vaatiessa. Kehitystoimisto edustaa kehitysorganisaatiota liiketoiminta- ja palvelusidosryhmien ohella. Riittävä kokemus on tarpeen erityisesti priorisointiin ja liiketoimintahyötyihin liittyvää arviointia tehdessä.

Salkun ohjausryhmässä on mukana eri sidosryhmiä huolehtimassa kaikista päätöksentekoon liittyvistä kysymyksistä. Sidosryhmiä ovat esimerkiksi seuraavat:

• Liiketoiminnan edustajat, joiden tehtävänä on arvioida kehityspyynnön strateginen arvo liiketoiminnalle sekä vaikutus tulonmuodostukseen, asiakaskokemukseen, riskeihin jne. Tätä näkökulmaa edustavat liiketoimintajohtajat sekä BT-toiminnanjohtaja (eng. Business Information Officer, BIO) ja palveluomistajat.
• Taloushallinnon edustaja arvioi hyötylaskelman uskottavuutta ja auttaa varmistamaan rahoituksen kehittämiselle. Tätä näkökulmaa edustaa talousjohtaja (Chief Financial Officer, CFO) tai talousjohtajan nimittämä henkilö.
• Arkkitehtuurista vastaava ymmärtää kehityspyynnön vaikutuksen yrityksen kokonaisarkkitehtuuriin ja mahdolliset muutostarpeet. Tätä näkökulmaa edustaa johtava kokonaisarkkitehti (eng. Chief Enterprise Architect).
• Tietoturvasta vastaavat tarkastelevat, noudattaako kehityspyyntö organisaation tietoturvakäytäntöjä, sekä arvioivat mahdollisia tietoturvariskejä ja uhkia liittyen projektiin. Tätä näkökulmaa edustaa tietoturvapäällikkö (eng. Chief Information Security Officer, CISO).
• Lain- ja määräystenmukaisuuden valvonnasta vastaavat huolehtivat siitä, että mahdolliset laki- ja määräystenmukaisuusseuraamukset ja -vaatimukset on huomioitu. Tätä näkökulmaa edustaa BT-hallintojohtaja (eng. Business Technology Governance Officer, BTGO).
• Kehittämisen ohjauksesta vastaavat ymmärtävät, mitkä ovat kehittämisessä ja tuotannossa vaadittavat kompetenssit, jotka mahdollistavat kehityspyynnön tuottamisen, ja mitä resursseja ja riippuvuuksia tarvitaan palvelutuotannossa. Tätä näkökulmaa edustaa BT-kehitysjohtaja (eng. Business Technology Portfolio Officer, BTPO).

Useimmissa organisaatioissa salkunohjausryhmä kokoontuu kerran kuussa. Joissain harvoissa tapauksissa, joissa kehityspyyntö vaikuttaa yrityksen strategiaan, salkunohjausryhmä voi nostaa asian bisnesteknologiatoiminnon ohjausryhmän päätettäväksi. Useimmissa organisaatioissa hankkeet täytyy myös hyväksyttää bisnesteknologiatoiminnon ohjausryhmässä.

Arvovirran salkkunäkymät

Arvovirtojen tehokas johtaminen edellyttää päästä päähän -salkkunäkymää kehittämiseen. Eri arvovirtanäkymät sekä yritystasolla kootut näkymät käyttävät samaa dataa, ja siksi keskitetty salkunhallinnan työkalu on tarpeellinen väline näyttämään tarkat ja ajan tasalla olevat tiedot.

Kuva 2.6.3 Salkkunäkymät

Salkunhallinnan ohjaaminen keskittyy projekteihin, kun taas arvovirtojen sidosryhmät tarvitsevat näkemyksen kaikesta kehittämisestä mukaan lukien seuraavista:

• Innovaatiot ja parannusehdotukset, joita kehitetään yleensä jatkuvana kehityskulkuna ketteriä tai DevOps -menetelmiä käyttäen. Tällöin liiketoiminnan tarpeita voidaan huomioida koko kehittämisen ajan ja hyödyt toteutuvat vähitellen jokaisen sprintin päättävän julkaisun myötä.
• Suuremmat kyvykkyyden kehittämisen aloitteet toteutetaan yleensä vaiheittaisemmalla mallilla, ja siksi ne yleensä projektoidaan.
• Erityisen monimutkaiset kehitysaloitteet täytyy usein hallita ohjelmien avulla. Ohjelma käynnistetään usein silloin, kun haluttu tulos vaatii useiden eri projektien koordinoitua toteutusta ja muita kehitysaloitteita, jotta liiketoimintahyödyt saadaan toteutettua. Vaikka ohjelman toteutusta tehdään kunkin osa-aloitteen sisällä, ohjelma itsessään kuuluu kehitysportfolion hallinnan alle, ja kehitystoimistolla on samat vastuut sen osalta kuin muidenkin kehitysaloitteiden osalta.

Tarvesalkun ohjeistus muodostaa selkeän tavan seurata projektoitua, jatkuvaa tai muutospyyntöjen kehityskulkua minkä tahansa kehitysaloitteen osalta. Kehitystoimisto auttaa antamalla neuvoja tai ohjaamalla käyttämään toista kehityskulkua, jos sellaista tarvitaan.

Kun merkittävä aloite on hyväksytty oikeaa ohjauskanavaa käyttäen, ohjauskanavan alempi salkkutaso hyödyntää kevyimmän mahdollisen hallintamallin käytäntöä varmistaakseen, että ne pienemmät aloitteet, joihin voidaan soveltaa kevyempää hallintamallia, menevät nopeasti kehitettäviksi, jotta liiketoiminnan hyötyjen toteutuminen pääsee alkamaan.

Liiketoiminatahyötyjen toteutuminen

Kehityssalkun vastuulla on valitusta kehityskäytännöstä riippumatta huolehtia, että kaikki liiketoimintahyödyt toteutuvat kaikkien kehitysaloitteiden osalta. Kehitystoimiston täytyy siten huolehtia siitä, että aloitteiden etenemistä seurataan palvelun toimittamisessa. Tämä seuranta tapahtuu samanaikaisesti palvelusalkun ohjaamisen kanssa, mutta näillä kahdella salkulla on eri fokus: kehityssalkku seuraa liiketoimintahyötyjen toteutumista ja palvelusalkku huolehtii siitä, että palvelut toimivat luotettavasti ja ne ovat liiketoiminnan tarpeiden mukaisia.

Läpimenoajan optimointi

Toinen kehitystoimiston tärkeä tehtävä on optimoida kehitysaloitteiden määrää. Haasteellisessa liiketoimintaympäristössä on tärkeää tehdä priorisointipäätöksiä, jotka tukevat arvonluontia, ja vastustaa halua aloittaa liian monia projekteja. Tällainen optimointi vähentää kokonaisodotusaikaa ja lyhentää liiketoimintahyödyn toteutumisaikaa.

Kuva 2.6.4 Läpimenoajan maksimointi valikoivaa resursointia käyttäen