Innovatiivisten palveluiden suunnittelu vaatii ponnisteluja. Myös kaikkein parhaimpia ja tarpeellisimpia palveluita täytyy kehittää jatkuvasti, koska tuotantoympäristö muuttuu ja käyttäjien tarpeet kehittyvät. Jatkuvan kehittämisen päätarkoitus on varmistaa palveluiden soveltuvuus liiketoiminnan muuttuviin tarpeisiin.
Palvelun kehittäminen perustuu olemassa olevien palveluiden suoritustason mittaamiseen suhteessa käyttövaatimuksiin sekä avainmittareiden ja tavoitteiden määrittelyyn. Palvelun suoritustason arviointi säännöllisin väliajoin sekä raporttien ja analytiikkatyökalujen hyödyntäminen takaavat palveluhallinnan kyvykkyyden tunnistaa ja arvioida kehitystarpeita sekä muuttaa tarpeet kehitystoimenpiteiksi.
Palveluiden mittaamisen ja monitoroinnin lisäksi jatkuvan kehittämisen perustana tarvitaan myös muita informaation lähteitä. Esimerkiksi jatkuva dialogi liiketoiminnan sidosryhmien kanssa tukee liiketoimintaympäristön ja kehityssuunnitelmien ymmärtämistä. Lisäksi käyttäjiä tulisi kehottaa tekemään parannusehdotuksia liittyen päivitystarpeisiin tai käyttäjäkokemuksen parantamiseen esimerkiksi itsepalveluportaalin avulla. Jaksoittain tehtävät käyttäjäkyselyt ovat myös hyvä lähde käyttäjäpalautteelle, ja ne antavat ajantasaista tietoa käyttäjien tarpeista.
Palveluiden jatkuva kehittäminen vaatii palveluhallinnalta kypsyyttä, kuten esimerkiksi selkeät roolit ja niihin liittyvän oikeanlaisen osaamisen, hyvin määritellyt työkalut ja prosessit sekä toimivan hallintomallin.
Jatkuva kehittäminen vaatii organisaatiolta proaktiivisuutta sekä aitoa halua kehittyä ja tavoitella parempia tuloksia. Jatkuvan kehittämisen jokaisella osa-alueella tulisi olla omistaja, jolla on valtuudet myös toteuttaa asioita. Jatkuvan kehittämisen tehtävät tulisi olla osana palveluhallintakokonaisuutta, ja sen tuotoksia tulisi tarkastella säännöllisesti.
Käytöstä poisto on palvelun elinkaaren viimeinen vaihe. Palvelusalkun ohjausryhmä voi tehdä päätöksen palvelun käytöstä poistamisesta liiketoiminnallisista tai palvelutuotannollisista syistä. Monissa tapauksissa palvelun käytöstä poistaminen tapahtuu sen jälkeen, kun uusi korvaava palvelu on otettu käyttöön.
Palveluiden omistajat ja palvelupäälliköt ovat vastuussa teknologioiden ja ratkaisujen palvelusuunnitelmien sekä kehityssuunnitelmien ylläpidosta. Kehitysaloitteiden lisäksi palveluiden kehityssuunnitelmat sisältävät myös palveluiden ja niiden komponenttien käytöstä poiston. On tärkeää, että käytöstä poiston suunnittelu aloitetaan hyvissä ajoin ennen palvelun elinkaaren päättämistä, ja suunnittelu tulisi linkittää ja synkronisoida korvaavan palvelun kehitysprojektin kanssa.
Tuotantodatan ja konfiguraationhallinnan tietokannan (eng. Configuration Management Database, CMDB) laatu ovat avaintekijöitä, kun halutaan tunnistaa palvelun osien vaikutukset muihin palveluihin ja välttää siten käytöstä poiston mahdolliset haittavaikutukset niihin. Ajan tasalla olevat konfiguraatio- ja palveluvaikutustiedot mahdollistavat asianmukaisen käytöstä poiston suunnittelun ja laskevat samalla yllätysten ja suunnittelemattomien käyttökatkojen määrää. Palveluintegraatio koordinoi palvelun käytöstä poistamiseen liittyviä tehtäviä, jotka tulee toteuttaa suunnitellusti ja kontrolloidusti.
