Tutkimuksistaan tunnettu International Data Corporation, eli IDC on nimennyt alkaneen tietotekniikan ekosysteemimurroksen nimellä “3rd Platform”. Vaikka tutkimus on hyvin markkinointihenkinen, ajatus sen taustalla on vähintäänkin kiehtova. Kolmas ekosysteemi eroaa edeltäjistään toimialakohtaisuudellaan ja selkeän suunnannäyttäjän puuttumisen takia.
Ensimmäistä mainframe-maailmaan keskittynyttä ekosysteemia johti IBM. Toisen ekosysteemin aloitti IBM pc:llään yhdessä Microsoftin tuottaman käyttöjärjestelmän kanssa, mutta myöhemmin laitteen merkitys väheni, ja käyttöjärjestelmä nousi määräävään asemaan.
Sosiaalisuuteen, mobiiliteettiin, pilviteknologioihin ja analytiikkaan perustuvalla kolmannella ekosysteemillä ei ole selkeää keulakuvaa. Osa-alueita on lukuisia, ja jokaisella niistä on markkinajohtajansa tai visionäärinsä. Koska käyttäjämäärät lasketaan miljardeissa, ei tähän valtakuntaan välttämättä synny yksittäistä hallitsijaa.
Toimialakohtaisuus on hieno asia, mutta uskon sen tulevaisuudessa tarkoittavan toimialojen lähestymistä tietotekniikan suuntaan, eikä tietotekniikkaratkaisuja, jotka muokataan toimialojen vaatimusten mukaisesti.
On hienoa, että moni ajattelee oman organisaationsa ja liiketoimintansa olevan ainutlaatuinen ja massasta erottuva. On kuitenkin virhe ajatella sen olevan tietotekniikan kannalta jotenkin erityinen ja erityisiä toimialakohtaisuuksia vaativa. Tietotekniikan lainalaisuudet ovat aina samat, käytetään sitä sitten energian, paperin tai puhelimien tuottamiseen. Ihmistä kiinnostavat toimialakohtaisuudet ja prosessit, mutta tietotekniikka on vain työkalu.
Jos tie perille on ruuhkainen, kannattaako silloin vaihtaa autoa vaiko ajoreittiä?
Kolmannessa ekosysteemissä toimialakohtaisuus mitataan kyvyllä muuttaa liikentoimintaa hyödyntämään tietotekniikkaa nykyistä paremmin ja saavuttaa sen avulla merkittäviä tuottavuudellisia etuja. Muutokset auttavat luomaan täysin uusia tapoja tehostaa liiketoimintaa ja luovat täysin uusia liiketoimintamalleja. Äly siirtyy lähemmäs jokapäiväistä elämää ja työvälinettä.
Mobiliteetti tekee toiminnasta helpompaa ja mahdollistaa uusia asioita. Pilvipalveluiden avulla kapasiteetti on joustavaa ja lähes rajattoman tehokasta. Analytiikan avulla hallitaan tietomassat ja saadaan selville oikeat vastaukset. Sosiaalisten ratkaisuiden avulla tieto saadaan jaettua, hyödynnettyä ja tarvittaessa kierrätettyä uutta analysointia varten.
Asia mihin on lisäksi otettava kantaa, on johtaminen. Kolmannen ekosysteemin mallia ei voida johtaa kuten aikaisempaa kahta. Hierarkinen johtaminen on vastoin sen toimintaperiaatteita, tapoja hyödyntää tietoa ja reagoida. Esimiesrooleja toki tarvitaan, mutta nopeus ja tehokkuus saadaan parhaiten hyödennettyä sosiaalisella “guru seuraa gurua”-mallilla, jossa paras asiantuntemus tunnistetaan tapauskohtaisesti, ja ohjaus tapahtuu jatkuvasti muutoksessa olevien verkostojen avulla. Verkosto muodostuu tarvittaessa ja hajoaa tarpeellisuuden päätyttyä. Jokainen kuuluu useaan verkostoon ja fiksu tietotekniikka mahdollistaa täysin uuden johtamismallin.
Tulevaisuudessa liiketoiminta uusiutuu tietojärjestelmien mukana, ja suunnannäyttäjä on tärkeämpi kuin johtaja. Kenestä tai mistä tulee kolmannen ekosysteemin suunnannäyttäjä?
(Kirjoittaja on ICT Standard Forum bloggaaja, kirjoitus on julkaistu aikaisemmin CIO.fi-sivulla).
Haluatko tietää lisää Bisnesteknologiamallista ja sen soveltamisesta käytännössä? Ota yhteyttä.