Palvelusuunnittelu tuottaa näkökulmia strategian ja kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluun, ja sillä on kriittinen rooli bisnesteknologiatoiminnon strategian täytäntöönpanossa.
Palveluiden omistajat ja BT-toiminnanjohtaja (eng. Business Information Officer, BIO) vastaavat palveluiden suunnittelusta yhdessä palvelupäälliköiden ja BT-palvelujohtajan (eng. BT Management Officer, BTMO) kanssa.
Tyypillisesti organisaatioilla on kymmeniä tai satoja bisnesteknologiaan luokiteltavia, loogisiin liiketoiminta-alueisiin jaoteltuja tuotteita, ratkaisuja sekä palveluita. BT-toiminnanjohtajat vastaavat liiketoiminta-aluekohtaisista tuotteista, ratkaisuista ja palveluista, kun taas palveluiden omistajien vastuulle kuuluvat liiketoimintaa tukevien toimintojen ratkaisut ja yhteiset palvelut.
Palvelusuunnittelu alkaa määrittelemällä kunkin palvelualueen tarkoitus, sillä organisaation ei tulisi investoida palvelualueeseen tai sen palveluiden jatkokehittämiseen ilman pätevää syytä. Tämä tieto on tarpeellista myös strategiselle suunnittelulle, joka päättää, miten yrityksen kehitysinvestoinnit kohdennetaan.
Seuraava vaihe, joka tapahtuu samanaikaisesti taloussuunnittelun kanssa, on palvelutarjooman suunnittelu eli tuotteiden, ratkaisujen, palveluiden, käyttäjien sekä palvelulupausten suunnittelu kustannukset huomioiden. Tätä toimintaa tehdään jatkuvasti, ja palvelukatalogin päivittäminen suunnitelmien mukaiseksi on tarpeellista tehokkaan salkunhallinnan kannalta.
Kolmas asia on kehityssuunnitelman laatiminen yhteistyössä kokonaisarkkitehtuurin (KA) kanssa. KA-keskeisessä kyvykkyyssuunnittelussa määritellään muutokset nykytilasta tavoitetilaan palvelualuekohtaisissa kehityssuunnitelmissa. Kehityssuunnitelma on listaus kehitysaloitteista sijoitettuina aikajanalle. Jokaiselle palvelualueelle on tavallisesti nimetty ratkaisualuearkkitehtuurin vastuuhenkilö, joka suunnittelee kehitysaloitteiden loogisen järjestyksen palvelualueen sisällä yhdessä vastaavan BT-toiminnanjohtajan (BIO) tai palvelun omistajan kanssa. Johtava kokonaisarkkitehti ja BT-palvelujohtaja (BTMO) varmistavat, että liiketoiminta-aluekohtaisia ja -alueiden välisiä kehitysaloitteita priorisoidaan järkevästi.
Kuva 2.3.1 Palvelusuunnittelun pääelementit
Koska suunnitellut kehitysaloitteet tarvitsevat rahoituksen, muodostavat taloussuunnittelu, palvelutarjonnan suunnittelu ja kehityssuunnitelmat keskenään vuorovaikutteisen kehän. Huomattavat hankinnat sekä kaupalliset murroskohdat kuuluvat myös palvelusuunnittelun piiriin. Joissakin tapauksissa merkittävät parannukset kustannuksiin tai laatuun edellyttävät hankintaa tai vastaavasti toimintamallin muutosta ulkoistamalla tai ottamalla toiminto sisäisesti tehtäväksi. Strategisella suunnittelulla ja palvelusuunnittelulla on samat intressit ensisijaisten palveluntarjoajien valinnan suhteen. Palvelusuunnittelu tekee sitten myöhemmässä vaiheessa tarkemman tason toimittajasalkun suunnittelua ja optimointia.
Liiketoiminnan jatkuvuus kuuluu myös palvelusuunnittelun tehtäviin. Kullekin palvelulle määritellään oikea bisneskriittisyysluokittelu, joka määrittelee tavoitteet palvelun saatavuudelle sekä muut keskeiset palvelutasot (SLA) ja suorituskykymittarit (KPI). Palvelusuunnittelu voi määritellä myös tarkempia mittareita tai toiminnallisia tavoitteita, mitkä liittyvät tyypillisesti palvelun käytön merkittävään laajentamiseen tai supistamiseen tai siirtoihin toimittajalta tai sopimuksesta toiselle.
