Pekka Kähkipuro
Oct 8, 2013

Yksinkertaisuus on kaunista kokonaisarkkitehtuurissa

Kokonaisarkkitehtuuri on jälleen viime aikoina nostanut päätään monella saralla. Erityisesti julkishallinnossa taustalla on uusi tietohallintolaki, joka edellyttää kokonaisarkkitehtuurin käyttöä.

Mutta myös yksityisellä sektorilla tietotekniikan uudet mahdollisuudet ja liiketoiminnan digitalisoituminen ovat lisänneet tilanteen monimutkaisuutta, ja arkkitehtuurin keinot on otettu käyttöön selkeyden etsimiseksi.

Erilaiset arkkitehtuurikehikot antavat rakenteita, joihin arkkitehtuurityössä tuodaan erilaisia yksityiskohtaisempia elementtejä organisaation toiminnasta, informaatiosisällöstä, sovelluksista ja teknologioista.

Mutta monta kertaa tämä työ jää teknisten tulosten kokoamisen tasolle, eikä se saavuta tärkeintä tavoitetta – selkeää vastausta tietotekniikkainvestointien oikeaan kohdentamiseen.

Avaimena onnistuneelle kokonaisarkkitehtuurille onkin itse asiassa kokonaisnäkemys organisaation tehtävästä ja nykytilasta.

Tällainen näkemys yleensä löytyy organisaation strategiasta, mutta sen kääntäminen tietoteknisiksi valinnoiksi vaatii yleensä lisää hankalia valintoja.

Tyypillisesti näitä valintoja voi tehdä vain organisaation ylin johto, ja tietohallinnon tehtävänä on tällöin tuoda nämä valinnat riittävän selkeällä tavalla esille.

Yksi tapa selkeyttää tällaista päätöksentekoa on valintojen muotoilu ylätason periaatteiksi, joissa tietotekniikka on sivuroolissa ja organisaation varsinainen toiminta ohjaavassa roolissa.

Tämän jälkeen periaatteet voidaan kääntää erilaisiksi investointihankkeiksi varsin suoraviivaisesti. Esimerkki tällaisesta periaatteesta voisi olla seuraava hiukan yksinkertaistettu valinta:

Tietojärjestelmäkartan perustaksi asetetaan organisaation ydintoimintoja tukevat järjestelmät. Muiden järjestelmien prioriteetti on matalampi ja niiden kehitysprojektit joustavat tarvittaessa.

Tämä periaate on sinänsä hyvin yksinkertainen, mutta kun miettii sen vaikutuksia tietotekniikka-investointien tasolla, niin vaikutukset ovat merkittäviä: se antaa suoraan vastauksia erilaisten hankkeiden väliseen priorisointiin ja resurssien ohjaukseen.

Tällaisten periaatteiden nostaminen pöydälle ja niistä päättäminen on varmasti vaikeaa, mutta se on myös välttämätöntä, jos halutaan siirtyä aidosti liiketoimintaohjattuun toimintamalliin.

Jos taas tällaisia valintoja ei tehdä, niin tietohallinto on jatkuvassa piinassa, kun kaikki projektit tuntuvat tärkeiltä, ja suurinta ääntä pitävät tahot tyypillisesti saavat enemmän kaistaa kuin muut.

Liiketoimintalähtöisten periaatteiden jälkeen on paljon helpompi lähteä rakentamaan muuta kokonaisarkkitehtuuria, sillä tällöin yksityiskohtien valintaan ja työn kohdentamiseen ei tarvitse etsiä aina uusia näkökulmia.

Tyypillisesti tällä tavoin määritelty kokonaisarkkitehtuuri on huomattavasti yksinkertaisempi ja vieläpä käyttökelpoisempi kuin perinteisellä keräysmallilla tuotettu arkkitehtuurikuva.

 

(Kirjoittaja on ICT Standard Forum bloggaaja, kirjoitus on julkaistu aikaisemmin CIO.fi-sivulla).

Ota yhteyttä Tietohallintomalli PDF

Haluatko tietää lisää Tietohallintomallista ja sen soveltamisesta käytännössä? Ota yhteyttä.