Loppukäyttäjä jäi älypuhelinrallissa sivustakatsojan asemaan. Kansainvälisten matkapuhelinjättien kilpaillessa markkinajohtajuudesta tai eloonjäännistä, loppukäyttäjät ja heidän työnantajansa ovat päässeet pahasti unohtumaan.
Työnantajani liiketoimintatarpeista johtuen, meidänkin yhtiöryhmässämme on käytössä sekä Android-, iOS- ja Windows Phone-pohjaisia laitteita. Nykypäivänä loppukäyttäjän työvälinevalinta ilman puolueetonta asiantuntija-apua on haastavaa, koska laitteiden ominaisuudet eivät joko kerro mitään normaalikäyttäjälle tai hänellä ei ole niille todellista tarvetta. Harmittavinta on se, että useimmille tarpeettomia erikoisominaisuuksia lisätään tarpeellisten perusominaisuuksien kustannuksella. Kuulen töissä päivittäin, että älypuhelimeen haluttaisiin parempi äänenlaatu tai akku, joka kestäisi pidempään kuin yhden työpäivän. Hyvin harva haikailee ilmanpaineanturin, neliydinprosessorin, retina-näytön tai NFC-ominaisuuksien perään.
Tutustumalla huolella etukäteen eri laitemalleihin, osaavat asiantuntijat pystyvät kuitenkin helposti suosittelemaan sopivia älypuhelimia jokaisen käyttöön. Laitteista ja niiden käyttöjärjestelmistä kannattaa tehdä selkeä vertailu, joissa verrataan peruskäyttäjälle tärkeitä ominaisuuksia. Eri asia ovat sitten tekniikkanörtit ja “early adopterit”, jotka kyllä tietävät mitä työvälineeltään vaativat.
Kuten yleensä kaiken nopeasti muuttuvan teknologian osalta, suurempi haaste tulee tässäkin tietohallinnolle. Usean tuettavan käyttöjärjestelmäversion lisäksi ongelmiksi muodostuvat tietojen siirto laitteilta toisille, sovellusten (ja varsinkin pilvipalveluiden) yhteensopivuus ja yleinen tietoturva.
Tietojen siirto automaattisesti uudelle laitteelle onnistuu vain harvoin ja yleensä tarvitaankin jonkinlaista pilvipalvelua näiden tietojen siirtämiseen. Edes saman laitteistoalustan eri versioiden välinen siirto ei välttämättä onnistu, saatikka eri laitteistoalustalle siirtyminen. Joka tapauksessa, tietojen siirtoon tarvitaan osaavan tukipalvelun lisäksi itse puhelimen käyttäjä, koska yleisiä yritysprofiileja ei älypuhelimiinkaan pysty luomaan. Sekä tiedot, että profiilit ovat aina käyttäjän omia. Ottakaapa joskus aikaa kauanko kestää siirtää sähköpostit, kalenteritiedot, tehtävät, viestit, kuvat ja sovellukset laitteistoalustasta toiselle, ja katsokaa vielä lopuksi, paljonko jäi siirtymättä.
Useat älypuhelimiin saatavilla olevat apuohjelmat ja pilvipalvelut ovat erinomaisia tehostamaan työn mobiliteettiä ja tuottavuutta. Näistä muutamia satunnaisia mainitakseni mm. Evernote, Dropbox, Skydrive, iCloud, DocsToGo, Office ja Keynote. Microsoftin, Applen ja nyt myös mukaan liittyneen Googlen verisestä kilpailusta johtuen, kaikkia suosikkisovelluksia ei saa kaikille laitteistoalustoille ja jotkut ovat jopa yksinoikeussovelluksia. Hämmästyttävää kyllä, useimmat valmistajariippumattomat sovellukset ovat puhtaasti viihdepainotteisia. Tämä johtuu luonnollisesti niiden laajemmasta menekistä. Monilaiteympäristössä tai kuluttajistumista (BYOD) suosivassa organisaatiossa kattava älypuhelinten hyödyntäminen työvälineenä jääkin usein taka-alalle ja hienosta teknologista hyödynnetäänkin lähinnä perusominaisuudet.
Tietoturvapuolella eniten haasteita aiheuttaa käytönhallinta, tietojen suojaus ja väärille teille joutuneiden älypuhelinten lukitus ja tyhjennys etänä. Markkinoilla on kyllä runsaasti erilaisia tietoturvaohjelmia älypuhelinten turvaamiseen ja hallintaan, mutta niiden yhteensopivuus, toimivuus ja ominaisuudet vaihtelevat suuresti eri käyttöjärjestelmien ja käyttöjärjestelmäversioiden kesken. Toisin kuten tietokoneiden kanssa, älypuhelinten uusia käyttöjärjestelmäversioita julkaistaan sellaista tahtia, etteivät varsinkaan pienemmät tietoturvasovellusten valmistajat taatusti pysy perässä yhteensopivuuden suhteen. Yleensä parhaiten toimivatkin laitevalmistajien omat ratkaisut, jotka eivät valitettavasti ole missään mielessä suunniteltu yrityskäyttöön tai ole yhteensopivia kilpailijoidensa kanssa. Toimivin keskitetysti hallittavissa oleva työkalu tuntuu tällä hetkellä olevan ActiveSync, jonka avulla saadaan yleisimmät uudet älypuhelimet etänä lukittua ja tyhjennettyä. Tämäkään ratkaisu ei ole idioottivarma, koska laitteesta riippuen, voi muistikortti jäädä tyhjenemättä. Näille korteille kun nykypäivänä mahtuu tietoja enemmän kuin 10 vuotta vanhoille palvelimille, on tietoturvariski melkoinen.
On hämmästyttävää ja myös sääli, että vain harva matkapuhelinjätti todella keskittyy myös yrityskäyttäjiin. Nokialla oli jo vuosia sitten lopetettu yrityksille suunnattu E-sarjansa ja nyt on enää jäljellä vain vahvasti operaattoririippuvainen RIM Blackberry. Vaikka yritysmarkkinat eivät tällä kertaa olekaan näiden tuotteiden suurin markkina-alue, luulisi että joku älypuhelinvalmistaja ottaisi tästä itselleen uuden markkinaraon. Ainakin tietohallintojohtajat kiittäisivät.
(Kirjoittaja on ICT Standard Forum bloggaaja, kirjoitus on julkaistu aikaisemmin CIO.fi-sivulla)
Haluatko tietää lisää Bisnesteknologiamallista ja sen soveltamisesta käytännössä? Ota yhteyttä.