Tietotekniikan tutkija Brian Kernighan dokumentoi 40 vuotta sitten julkaistuun kirjaansa “A Tutorial Introduction to the Language B” tiettävästi ensimmäisen Hello world -ohjelman.
Hei maailma on legendaarinen tietokonesovellus, jonka jokainen ohjelmoinnin alkeita joskus tapaillut tunnistaa. Se printtaa näytölle tekstin “Hei maailma”, ei enempää eikä vähempää.
Vaikka Hello worldin käyttö rajautuukin lähinnä käyttöympäristön testaamiseen, on sen merkitys kahta datastringiä suurempi.
Harva asia yhdistää koodareita globaalisti niin kuin muisto siitä, milloin ja millä kielellä ensimmäistä kertaa nuo kaksi sanaa tulosti.
Yleensä ne tulostetaan yksin ja omassa kotona, seurana ainoastaan kuvaruudun kelmeä loiste. Se on yhteisöllistä yksinäisyyttä – ja palkitsevaa sellaista.
Tilastoja on aiheesta vaikea löytää. Useamman kuin joka toisen tuntemani ohjelmoijan kohdalla Hello world on tullut vastaan jo ennen kuin peruskoulu, tai ainakaan lukio oli suoritettu.
Ei kuitenkaan ohjatusti koulun penkillä, vaan kotona kaverin, isoveljen tai manuaalin innoittamana.
Meidän insinöörien luvatussa maassamme voi suorittaa ylioppilaskokeessa lukuisia perinteisten kielten kokeita mutta ei mitään tietotekniikkaan viittaavaakaan.
Liioittelematta lainkaan voi sanoa, että suurin osa ylioppilastutkinnon suorittaneista joutuu tulevissa töissään päivittäin tekemisiin tietoteknisten laitteiden kanssa – paljon todennäköisemmin kuin ranskan, saksan tai ruotsin kielen.
Voisikin miettiä, että tekisikö yleissivistyksellemme hyvää, jos ylioppilas ymmärtäisi, etteivät ohjelmat sada pilvestä. Tai jos satavatkin, niin miten ne sinne päätyvät. Pelkästään toimisto-ohjelmien käytön opettelu ei innovatiivisuutta tue.
Peruskoulun ja lukion tietotekniikan opinnot ovat vapaaehtoisia, ja ne painottavat tietoyhteiskunnan valmiuksia ohjelmointiosaamisen sijaan.
Vapaaehtoisuutta kannatan minäkin, ja pragmaattisesti tietotekniikan osaamiselle voisikin tehdä tilaa vapauttamalla toisen kotimaisen kielen opinnot valinnaiseksi.
Hello World -sovelluksen kirjoittamistaidolla on paljon enemmän globaalia tartuntapintaa kuin yhdelläkään reunaeurooppalaisella kielellä.
Harvasta tulee huippukoodaria, mutta jokainen, joka on oman annoksensa ohjelmoinut, on sisäistänyt myös aimo määrän logiikkaa, tietokoneen ja -verkon toimintaperiaatteita sekä sen, kuinka tärkeää jatkuva suunnittelu on lopputuloksen kannalta.
Näiden osaamisalueiden hallinta tekisi hyvää esimerkiksi julkishallinnon it-hankkeissa, myös tilaajan leirissä.
(Kirjoittaja on ICT Standard Forum bloggaaja, kirjoitus on julkaistu aikaisemmin CIO.fi-sivulla)
Haluatko tietää lisää Bisnesteknologiamallista ja sen soveltamisesta käytännössä? Ota yhteyttä.