Me kaikkihan tiedämme, miten valmistautua yrityksen toimintaa muuttavaan toiminnanohjaushakkeeseen. Kokonaisarkkitehtuuri tehdään togaf-viitekehyksen mukaan, toimittaja valitaan excelin pisteytystaulukon mukaan, ja hankkeen tehtäväkokonaisuudet selviävät gantt-kaaviosta.
Hankkeen johtamista varten perustetaan komentokeskus (war room), jonka seinillä on tilannetietoa hankkeen etenemisestä. Vihollisia ovat muutosvastaiset loppukäyttäjät, joiden joukosta tehtävämme on löytää muutosagentteja muutosjohtamisen menetelmäkuvauksen mukaisesti.
Kuulostaako tutulta? Jos ei, niin sinun on turha hakea yhdenkään erp-hankkeen johtajaksi, koska edellä kuvattu on alan parhaiden käytäntöjen mukaista.
Olisiko hankkeissa kuitenkin tilaa, ehkä jopa tarvetta myös toisenlaiselle ajattelulle?
Mitäpä, jos hankkeet tarvitsevatkin esikuvia muutosagenttien sijaan. Huomaatko, miten paljon helpompi on tunnistaa esikuva kuin muutosagentti ja ennen kaikkia, miten paljon mieluummin meistä jokainen on esikuva kuin muutosagentti. Jokainen myös ymmärtää, mitä esikuvalta odotetaan.
Mitäpä, jos prosessikaavion sijaan kuvaisimmekin sarjakuvalla, miten uskomme yrityksen toiminnan muuttuvan. Lähettäisimme sarjakuvan kaikille työntekijöille ja pyytäisimme palautetta vaikka sosiaalisen median kautta. Silloin entisestä vihollisesta voisikin tulla asiantuntija, jolla voi olla hyväkin käsitys siitä, miten toimintaa voidaan tehostaa.
Mitäpä, jos valitsisimme toimittajan aivan kuten parhaan ystävän. Kenen kanssa intressit ovat yhteisiä? Kuka on valmis panostamaan hankkeeseen kaikkensa? Kenen kanssa olisimme halukkaita viettämään työuramme vaikeimmat hetket? Jos yksikään ei tunnu ystävältä, älä valitse ketään.
Tällaiset uudet ajatukset tyrmätään usein väitteillä, että hankkeissa ja niiden johtamisessa tarvitaan systematiikkaa ja kurinalaisuutta.
Kyllä, olen tästä samaa mieltä. Mutta vastustan sitä ajatusta, että vain insinööritieteet edustavat systemaattisuutta.
Jokainen taidehistorian suurteos on syntynyt kurinalaisella ja systemaattisella työllä. Sikstuksen kappelin freskotkin valmistuivat lähes 12 vuoden tarkan ja suunnitelmallisen maalaustyön tuloksena.
Uskon, että käsityksemme hankejohtamisen parhaista käytännöistä tulee muuttumaan merkittävästi tällä vuosikymmenellä. Voisiko Suomi olla tässä merkittävä edelläkävijä?
(Kirjoittaja on ICT Standard Forum bloggaaja, kirjoitus on julkaistu aikaisemmin CIO.fi-sivulla)
Haluatko tietää lisää Bisnesteknologiamallista ja sen soveltamisesta käytännössä? Ota yhteyttä.