Samuli Pekkola
Aug 6, 2013

Käsittääkö käsitteitä

Opinnäytteissä yhtenä keskeisenä arviointikriteerinäovat käsitteet ja niiden selkeys: ovatko käytetyt termit määritellyt oikein, ja käytetäänkö niitä systemaattisesti samalla tavalla.

Arvioija pyrkii varmistamaan sen, että koko tekstistä voi tehdä vain yhden, kirjoittajan tarkoittaman, sisäisesti ristiriidattoman tulkinnan.

 

Käyttämämme kieli on täynnä erilaisia käsitteitä ja metaforia.

Niiden tulkinta riippuu muun muassa keskustelijoiden kokemuksista, koulutuksesta, kasvatuksesta, kulttuurista, keskustelutilanteesta ja kontekstista.

Esimerkiksi ikoneista puhuttaessa ikoni-käsitteen tulkinta riippuu siitä, keskustelemmeko käyttöliittymäsuunnittelusta vai kirkon sisustamisesta ohjelmoijan vai papin kanssa.

Keskustelutilanteessa tarkkailemme jatkuvasti vastaanottajan reagointia ja muutamme viestiämme tarpeen mukaan. Huomaamme nopeasti puhummeko samasta asiasta ja voimme tarvittaessa selittää ja hakea yhteistä ymmärrystä.

Kirjoitetusta tekstistä tämä mahdollisuus puuttuu.

 

Käsitteiden määrittely ja erilaisten käsitesanakirjojen laatiminen ei kuitenkaan riitä.

Esimerkiksi tuore Tietohallintomalli antaa erittäin lupaavan lähtökohdan tietohallintotoiminnon selittämiseksi. Haasteeksi jää kuitenkin se, miten liiketoimintaihmiset motivoidaan lukemaan ao. malliopus ja ennen kaikkea miten heidät saadaan ymmärtämään lukemansa.

Ovatko käytettävät käsitteet lukijan kannalta selkeitä ja yksikäsitteisiä, jotta tarina ymmärretään kirjoittajan tarkoittamalla tavalla?

 

Muutama vuosi sitten tutkimme palvelukeskeisiä arkkitehtuureja ja niiden ymmärtämistä.

Palvelutermin tulkinnasta teimme mielenkiintoisen havainnon: tietohallinto tarkoitti palvelulla esimerkiksi teknistä käyttäjän tunnistautumispalvelua, liiketoiminnan ymmärtäessä palvelun huomattavasti laajempana kokonaisuutena, asiakaspalveluna.

Palvelukeskeisiä arkkitehtuureja kehitettäessä tällainen monitulkintaisuus aiheutti ongelmia, vaikka kyseessä oli kaikille hyvinkin tuttu käsite.

 

Monimutkaisemmissa ja abstraktimmissa käsitteissä piilee vieläkin suurempi monitulkintaisuuden vaara. Termit arkkitehtuuri ja kokonaisarkkitehtuuri mielletään hyvin monella eritavalla.

Ohjelmistoarkkitehtuuri voidaan nähdä suunnitelmana, käsitteiden selkiyttäjänä tai määrittelijänä, päätöksenä, mitä tullaan tekemään, tai jo olemassa olevan dokumentointina.

Vastaavasti kokonaisarkkitehtuuri mielletään usein tulevaisuuden strategisen tason tavoitteena, ei niinkään nykyisten arkkitehtuurien kehittämisvälineenä. Kuitenkin kokonaisarkkitehtuuri on, määritelmänsä mukaan, kehitysväline, jolla nykytilasta päästään tavoitetilaan.

 

Käsitteiden käsittämisessä on siis ainakin kaksi ulottuvuutta: käsitteen varsinainen määrittely (esimerkiksi ikoni tarkoittaa käyttöliittymässä pientä napsautettavaa kuvaketta) sekä käsitteen laajuuden määrittely (esimerkiksi palvelu tarkoittaa asiakaspalvelua, ei käyttäjän tunnistautumispalvelua; arkkitehtuuri on suunnitelma, jota voidaan muuttaa, ei dokumentti siitä, miten jotakin tehtiin).

Näiden molempien ulottuvuuksien yksikäsitteinen määrittely on erittäin hankalaa, sillä, kuten todettua, tulkitsemme käsitteitä omiin kokemuksiimme, koulutukseen ja odotuksiin nojautuen.

Erityisesti tämä tulkinnan vaikeus korostuu kirjallisessa viestinnässä, missä kuulijan reaktioiden reflektointi on mahdotonta.

 

Pitäisikö meidän, it-ammattilaisten, tyytyä tilanteeseen ja lakata kirjoittamasta epäselvistä asioista?

Wittgensteinia mukaillen: koska emme voi viestiä asioista yksikäsitteisesti, olisiko meidän vaiettava ja lakattava puhumasta ja kirjoittamasta muun muassa arkkitehtuureista ja palveluista? Ehdottomasti ei.

Sen sijaan meidän tulisi pyrkiä puhumaan ja kirjoittamaan käsitteillä, jotka ovat vastaanottajalle tuttuja, ja joiden tulkinta on yksiselitteinen. Usein teemmekin näin joko intuitiivisesti tai tietoisesti ja määrittelemme, mistä puhumme.

Valitettavasti joskus unohdamme tämän itsestäänselvyyden ja jätämme tilaa erilaisille tulkinnoille. Rikomme siis ”hyvän opinnäytteen periaatteita”. Erityisesti tämä korostuu tilanteissa, joissa kirjoitetun viestin vastaanottajat ovat hyvin heterogeeninen joukko.

Tällaisessa tilanteessa palvelun, ohjelmistoarkkitehtuurin, kokonaisarkkitehtuurin, ikonin tai tietohallintotoiminnon yksikäsitteinen määrittely vaatii huolellisuutta, runsaasti työtä ja tarkkuutta.

Tehtävä on kuitenkin vaivan väärti, sillä tällöin saamme kerrottua, mitä haluamme, oli sitten kyseessä tietojärjestelmän tai ohjelmiston tilaus, toimitus, kehitys tai tietohallintotoiminnon kuvaus.

Käsitteiden merkityksen käsittämisen kautta meillä on mahdollisuus ymmärtää toisiamme hiukan paremmin. Opinnäytteissä tähän perusasiaan kiinnitetään huomiota. Kiinnitämmekö samaan huomiota myöhemmissä tuotoksissamme?

 

(Kirjoittaja on ICT Standard Forum bloggaaja, kirjoitus on julkaistu aikaisemmin CIO.fi-sivulla)

Ota yhteyttä Tietohallintomalli PDF

Haluatko tietää lisää Tietohallintomallista ja sen soveltamisesta käytännössä? Ota yhteyttä.