Mikael Junger
Aug 13, 2013

Sen pituinen se

Hankkeita ja päätöksiä toteutetaan valitettavan usein kuin satujen seikkailuja: keskitytään vain hankkeen toteuttamiseen sillä hetkellä eikä ajatella, mitä toteutettavalle ratkaisulle tapahtuu sen jälkeen.

Saduissa seikkailujen jälkeen koittaa usein loppu, josta eteenpäin kaikki jatkuu samaan malliin. He elivät onnellisena elämänsä loppuun, he saivat puoli valtakuntaa ja sen pituinen se.

Ymmärrettävästi sadut keskittyvät itse seikkailuun, eivät sen jälkeisiin tapahtumiin.

Tämä tapa toimia on valitettavan tehoton todellisessa elämässä. Suurin osa minkä tahansa hankkeen energiasta käytetään etukäteispohdiskeluun ja loput toteutukseen.

Toteutuksen jälkeiseen kehitykseen ei huomiota juuri enää liikene, kun uusi hanke vie jo kaiken huomion.

Tietohallinnossa, esimerkiksi ketterässä ohjelmoinnissa, tämä tapa toimia on käännetty päälaelleen. Päähuomio on ratkaisujen toteutusten toimivuuden tarkastelussa, ei etukäteiskaavailuissa. Hyvä niin.

Tämän linjan soisi yleistyvän laajemminkin päätöksenteossa.

Kaoottisessa maailmassa tehdyn ratkaisun oikeellisuutta tärkeämpää on, miten tuo ratkaisu toteutetaan ja erityisesti se, kuinka ratkaisun käyttöönoton jälkeen toimintaa viilataan parempaan suuntaan saadun palautteen perusteella.

Varsinkin julkishallinnossa suuretkin päätökset unohdetaan pian sen jälkeen kun ne on tehty.

Harvoin saa lukea seikkaperäistä raporttia tehtyjen ratkaisujen seurauksista. Pakolliset jälkikäteisarviot on usein tehty hutaisten, mutu-tuntumalla ja hatusta nykäisten.

Mitä esimerkiksi on todella saatu aikaan EU:sta saaduilla rakennerahastomiljardeilla? Luulenpa että kukaan ei tiedä.

Miten yritysten kela-maksun poisto konkreettisesti vaikutti, mitä miljardilla eurolla saatiin aikaan? Sitä ei tiedetä.

Mitkä olivat Lahden oikoradan vaikutukset? Suurelta osin vastaus tähänkin kysymykseen jää valistuneen arvailun varaan.

Asiat voisivat olla toisin. Tietohallinto antaa työkalut, kulttuurin ja keinot määritellä tehtyjen ratkaisujen vaikutukset lukuisilla eri mittareilla, jos näitä mittareita vain haluttaisiin käyttää.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että kaikkien merkittävimpien ratkaisujen jälkikäteisarvion syvyys ja laatu mietittäisiin jo etukäteen.

Samalla voitaisiin paaluttaa ne prosessit ja ajankohdat, joilla ratkaisujen seuraukset arvioitaisiin ja tarvittavat korjausliikkeet tehtäisiin. Tekemisen sijaan keskityttäisiin vaikuttavuuteen.

Tähän uuteen hallintokulttuuriin tietohallinnon ammattilaisilla olisi paljon annettavaa.

 

(Kirjoittaja on ICT Standard Forum bloggaaja, kirjoitus on julkaistu aikaisemmin CIO.fi-sivulla)

Ota yhteyttä Tietohallintomalli PDF

Haluatko tietää lisää Tietohallintomallista ja sen soveltamisesta käytännössä? Ota yhteyttä.