Omien välineiden käyttäminen työntekoon on yhä yleisempää. BYOD-trendi haastaa IT-osastot ja koko yritysjohdon kuuntelemaan henkilöstöä. Sanelupolitiikka ei enää toimi.
Omien välineiden käyttäminen työntekoon on yhä yleisempää. Jos työnantaja tarjoaa henkilöstölleen peruskapulaa ja raahattavaa, yhä useampi hankkii mieleisensä laitteet itse. Tämä BYOD (BringYourOwnDevices) on trendi, joka on yleistynyt viime aikoina niin paljon, että IT-osastotkin ovat hätää kärsimässä.
Kyllä kymmenen vuotta sittenkin ihmiset jupisivat työnantajien tarjoamista työvälineistä. Laitteet olivat heidän mielestään liian suuria, painavia, rumanvärisiä tai alitehoisia. Kyllä silloinkin ihmiset marssivat kauppaan, ja hankkivat rinnalle mieleisiä välineitä. Nimenomaan rinnalle, sillä työnantajan välineitä ei voinut korvata. Kaikilla laitteilla ja mistä tahansa paikasta ei päässyt työpaikan verkkoon, dokumentteihin ja sovelluksiin. Jos halusit hehkeämmän matkapuhelimen itsellesi, olit niin sanotussa kahden puhelimen loukussa. Toisella hoidettiin työasiat ja toisella privaattiasiat.
Tämä tiukka rajanveto johti siihen, että työntekijät jättivät työpuhelimen loman ajaksi työpöydälleen. Osa jopa illaksi ja viikonlopuiksi. Minähän en työpuheluihin vastaile, kun en kerran saa edes mieleistä puhelinta! Osa teki kotonaan omalla läppärillään kirjoitushommia, mutta siirsi ne muistitikulla työkoneelleen.
Ihmiset ovat sinnikkäitä. Jos henkilöstö haluaa jotain, se keksii kyllä konstit. Ja jos joustoa ei ole laitehankinnoissa, lakkaa myös henkilöstö joustamasta. Ja joustamaton tietotyöläinen on kuin kankea kaunoluistelija. Tietotyöläisen tärkein työväline on päänuppi, ja missä on päänuppi, siellä pitäisi muidenkin työvälineiden olla.
Meillä Ciscon sisällä käytiin BYOD-taistelu kolmisen vuotta sitten. Eturintamalla olivat ne, jotka halusivat käyttää Applen kannettavia työssään. IT osasto antoi periksi, mutta ilmoitti, ettei heiltä sitten tipu IT-tukea. Tämä omenakansa verkostoitui ja perusti sosiaalista mediaa hyödyntävän virtuaalisen IT-tuen, jossa he jakavat vinkkejä ja ohjeita siitä, miten ovat erilaiset pulmatilanteet ratkaisseet.
Sisäisten kokemustemme valossa henkilöstön tyytyväisyys laitteisiin liittyen on parantunut 200 prosenttia, avattujen tukipyyntöjen määrä on laskenut 24 prosenttia ja kaiken huippuna IT-tukeen menevät kustannukset ovat laskeneet 25 prosenttia. Ja kaikki ovat tyytyväisiä.
BYODissa on toki omat haasteensa. IT-alan yrityksessä myös henkilöstö on erityisen valveutunutta muun muassa tietoturvaan liittyvien asioiden osalta. Kaikkialla näin ei ole. Pitää vaan muistaa, että tietoturvan tulee perustua verkkoon ja käyttäjien tunnistamiseen sitä kautta eikä laitteisiin.
Uskon, että kieltojen aika alkaa olla ohi, sillä tutkimuksemme mukaan etenkin nuoret sukupolvet ovat valmiita vaikka tietoisesti rikkomaan yrityksen sääntöjä. Omien laitteiden käyttäminen haastaa IT-osastot ja koko yritysjohdon kuuntelemaan henkilöstöä ja viestimään heille. Sanelupolitiikka ei enää toimi.
Kun henkilöstö on jo vuosia tottunut siihen, että heiltä odotetaan joustoja iltaisin pidettävien palaveripuheluiden ja lomilla luettavien sähköpostien muodossa, on kai kohtuullista, että he saavat käyttöönsä mieluisat työvälineet.
Oman sorvin ääressä työkin sujuu paremmin. Ja se sorvikin voi olla esimerkiksi kotona. Siinä toinen trendi, johon sekä yritysjohdon että IT-osaston on syytä totutella.
Näihin trendeihin on otettava kantaa myös verottajan, mikä onkin oma soppansa, johon palaamme myöhemmin – ehkäpä seuraavassa blogauksessani.
(Kirjoittaja on ICT Standard Forum bloggaaja, kirjoitus on julkaistu aikaisemmin CIO.fi-sivulla)
Haluatko tietää lisää Bisnesteknologiamallista ja sen soveltamisesta käytännössä? Ota yhteyttä.