Pilvipalvelut ovat vaivihkaa nousseet osaksi perustyötä.
Esimerkkejä on runsaasti: pilvipohjaiset yhteistyövälineet ovat tuoneet monissa organisaatioissa tehokkuutta työntekoon, ja sosiaalisen median palvelut ovat puolestaan ryömineet myös työyhteisöjen käyttöön – osin epävirallisesti ja osin organisaatioiden oman valinnan kautta.
Nopeimmat organisaatiot ovat siirtäneet joitakin perustoimintojaan pilvipohjaisten ratkaisujen varaan. Tunnetuin esimerkki on asiakkuudenhallinta, joka on muutaman osaavan palveluntarjoajan myötä saanut vahvan pilvimallia suosivan asiakasjoukon.
Ict-alalla vastaava suuntaus näkyy palvelunhallintaohjelmistojen puolella, jossa pilvipohjainen lähestymistapa tikettien hallintaan ja muun it-työn tukemiseen on osoittautunut toimivaksi ja tehokkaaksi malliksi.
Mutta pääsääntöisesti organisaatioiden ydintoiminnan tuki pyörii edelleen perinteisillä tietojärjestelmillä, eikä pilvipalveluiden käyttö ei ole merkittävästi muuttanut toiminnan luonnetta. Muutos on tältä osin vasta alussa.
Mahdollisuuksia on paljon suurempiinkin muutoksiin, sillä uusien päätelaitteiden ja parempien verkkojen myötä kaikki palvelut ovat saatavilla lähes kaikkialla.
Tällöin palveluketjuja voi muokata ja tehostaa ennenäkemättömillä tavoilla.
Mediatoimiala on jo kokemassa tällaista laajamittaista digitalisoitumista – YouTube taitaa olla Suomen suosituin tv-kanava tällä hetkellä, Netflix ohittaa perinteiset elokuvien ja tv-ohjelmien jakelukanavat, ja Spotify on kovaa vauhtia ottamassa omaa osuuttaan musiikkiliiketoiminnasta.
Nämä muutokset mullistavat jo toimialan organisaatioiden ydintoimintaa.
Vastaavia mullistuksia on odotettavissa monella muullakin toimialalla. Mielenkiintoisena esimerkkinä tästä on yliopisto-opetus. Perinteisten oppimismenetelmien tueksi on jo pitkään käytetty erilaisia sähköisiä oppimisalustoja, mutta raamit opetustyölle ovat pystyneet samanlaisina ja uudet välineet ovat tukeneet olemassa olevia rakenteita.
Viimeisen parin vuoden aikana on kuitenkin noussut esiin aivan uudenlainen ilmiö – mooc eli ”Massive Open Online Course”.
Perinteisen rajoitetun osallistumisen asemesta opetus on avattu verkon kautta maailmanlaajuisesti kaikille, ja perusmuodossaan kursseja tarjotaan monien muiden pilvipalveluiden tapaan ilmaiseksi.
Tämä on johtanut siihen, että kurssilla voi olla samaan aikaan osallistujia yli 100 000. Aivan tavallinenkin kurssi voi houkutella kymmeniä tuhansia kiinnostuneita osallistujia.
Aineisto on näissä mooceissa tyypillisesti ammattimaisesti tuotettua, ja usein niissä käytetään tehokkaasti hyväksi muutakin verkossa olevaa avointa aineistoa.
Muutos aiempaan näkyy monella tavalla: esimerkiksi verkkokeskustelut ovat huomattavasti aiempaa aktiivisempia opiskelijoiden suuren määrän vuoksi.
Moocit tulevat todennäköisesti ravistelemaan yliopisto-opetuksen työnjakoa ja toimintamallia jatkossa, sillä peruskurssien kaltaiseen laajalle kohderyhmälle tarkoitettuun opetukseen ne tarjoavat toimivan ja kustannustehokkaan mallin.
Vielä tarvitaan työtä – esimerkiksi oppimistulosten varmistaminen luotettavasti verkon kautta ja mooc-opintojen sisällyttäminen tutkintoihin ovat asioita, joihin ei vielä ole valmista mallia. Mutta nämä hankaluudet on varmasti ratkaistavissa.
Vaikka tässä olenkin poiminut media-alalla ja yliopisto-opetuksessa näkyviä ilmiöitä, vastaavia merkittäviä muutoksia on tapahtumassa myös monilla muilla toimialoilla.
Näissä muutoksissa ei enää olekaan kysymys nykyisen toiminnan tehostamisesta, vaan toimialan rakenteiden radikaalista muutoksesta toiminnan digitalisoitumisen myötä.
Tyypillisesti palveluketjusta poistuvat sellaiset elementit, jotka ovat vahvasti sitoutuneet fyysiseen maailmaan palveluissa, jotka voi toimittaa myös kokonaan sähköisesti.
Uuden maailman mahdollisuuksiin tarttuminen voi olla monelle organisaatiolle elämän tai kuoleman kysymys.
(Kirjoittaja on ICT Standard Forum bloggaaja, kirjoitus on julkaistu aikaisemmin CIO.fi-sivulla)
Haluatko tietää lisää Bisnesteknologiamallista ja sen soveltamisesta käytännössä? Ota yhteyttä.