Osa julkisen hallinnon rakenteista periytyy Suomen Suurruhtinaskunnan ajoilta, jolloin Suomi oli osa Venäjää.
Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pakottanut ainakin teoriassa arvioimaan myös hallinnon toimintaa ja sen tehostamistarpeita vanhoissa hallintorakennelmissa.
Hallitus julkaisi elokuun lopussa rakennepoliittisen ohjelman, jossa todetaan julkisen palvelutuotannon tuottavuuden ja vaikuttavuuden kohentamisen olevan välttämätön osatekijä julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemisessa.
Hallitus linjasi, että valtionhallinnon tuottavuuden parantamista on jatkettava määrätietoisesti.
Rakennepoliittisessa ohjelmassa todetaan, että on tärkeää uudistaa valtion palvelurakenteita. Ohjelma lupaa siis määrätietoista valtionhallinnon tuottavuuden parantamista.
Ohjelmassa ei nosteta esiin julkisen hallinnon it:n tuottavuuden parantamista erikseen, mutta ohjelmassa mainitaan julkisen it-alan kärkihankkeeksi kansallisen palveluväylän rakentaminen ja ikuisuushankkeena sähköisen tunnistamisen kehittäminen.
Rahaakin valtiovarainministeriön JulkICT-toiminto sai mukavat 120 miljoonaa euroa tähän kehittämistyöhön neljälle vuodelle kestävyysvajeen kuromiseen.
Nähtäväksi jää, mikä tulee olemaan kustannushyötysuhde, kun rahat on saatu sijoitettua it-hankkeisiin, jotka vaativat hallinnollista organisointia ja rakenteiden luomista.
Miltä sitten näyttää viime aikoina tehdyt ehdotukset rakenneuudistuksiksi?
Otan seuraavassa kaksi esimerkkiä, mutta jätän lukijoille johtopäätösten teon; miten valtionhallinnon tuottavuuden parantamista on jatkettu määrätietoisesti näissä organisoinneissa.
Nämä uudet julkisen hallinnon it:n rakenteet ovat valtion perustietotekniikan keskittämisen ja turvaverkkotoiminnan organisoinnit. Kumpaakin organisointia puidaan parhaillaan eduskunnassa.
Uusi tekonimeltään TORI-palvelukeskus organisoidaan muodollisesti valtion virastoksi. Sen toiminnan luonne muistuttaa kuitenkin hyvin paljon valtion liikelaitosta. TORI-palvelukeskusta koskevan lakiesityksen mukaan viraston ohjaus ja toiminta organisoidaan seuraavasti:
Valtiovarainministeriö asettaa palvelukeskukselle pitkän aikavälin toimintalinjat ja tulostavoitteet;
Hallitus vastaa siitä, että viraston valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus voi yksittäistapauksessa tehdä päätöksen toimitusjohtajan tehtäviin kuuluvassa asiassa:
Turvallisuusverkkotoiminta on tarkoitus organisoida kahteen valtion kokonaan omistamaan ja valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikön ohjaukseen kuuluvaan yritykseen.
Turvallisuusverkon verkko- ja infrastruktuuripalvelujen tuottajana toimii Suomen Erillisverkot, jonka tytäryhtiö Suomen Turvallisuusverkko ottaa vastuulleen turvallisuusverkon verkko- ja infrapalveluiden tuottamisen.
Luonnollisesti yritykset toimivat valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksessa sekä normaaliin tapaan yritysten hallitusten ohjauksessa ja toimitusjohtajien johtamana. Lisäksi turvallisuusverkkotoimintaa on organisoitu seuraavasti:
Neuvottelukuntaa johtaa valtiovarainministeriö, ja siinä on mukana valtioneuvoston kanslia, ulkoasiainministeriö, sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusvoimat, Huoltovarmuuskeskus ja Suomen Kuntaliitto.
Neuvottelukunnalla on täysipäiväinen virkaan palkattu pääsihteeri.
Siis valtiovarainministeriön tukena toimii neuvottelukunta, jonka tukena toimii asiakas- ja yhteistyöryhmä.
Tämän organisoinnin mielenkiintoisimmaksi järjestelyksi kulminoituu yritysten ohjaaminen yritysorganisaation ulkopuolelta, elleivät neuvottelukunnassa edustettuina olevat tahot istu samaan aikaan palveluntuottajaorganisaatioiden hallituksissa.
Julkisen hallinnon it-toiminnan tuoreimpien uudistuksien kulmakiviksi muodostuvat kustannustehokkuus, palvelutuotannon ketteryys, organisoinnin virtaviivaisuus ja lisäarvon tuottaminen asiakkaille.
Toimintojen organisoinnissa puolestaan on muistettava hyvän hallinnon toteutuminen. Myöskin markkinoiden toimivuudesta on huolehdittava.
Valtio ei voi toimillaan vääristää markkinoiden toimintaa ja kilpailua. Tästä syystä erityisesti TORI:n palveluiden tarjontaa kannattaa myös seurata it-alan yrityksissä.
Mistä sitten puolestaan johtuu keskitettyjen toimintojen hallintosokkelo?
Suomen valtionhallinto on organisoitu siilomaiseksi, jolloin keskitetyissä toiminnoissakin tällaiset siilot nousevat esiin erinomaisen hyvin.
Kun keskitettyjä toimintoja luodaan, tulisi myös pahimmat hallintosokkelot purkaa näiden toimintojen ympäriltä. Se on helpommin sanottu kuin tehty ilman voimallista poliittista ohjausta.
(Kirjoittaja on ICT Standard Forum bloggaaja, kirjoitus on julkaistu aikaisemmin CIO.fi-sivulla).
Haluatko tietää lisää Bisnesteknologiamallista ja sen soveltamisesta käytännössä? Ota yhteyttä.