Sonja Laakkonen
Oct 25, 2011

Voidaanko tietohallintolaki jättää huomioimatta yksityisellä sektorilla?

Julkista sektoria on usein moitittu siitä, että sen toiminta on tehotonta ja kallista. Tietohallinnon näkökulmasta tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että samaan asiaan/aihealueeseen voi olla useita päällekkäisiä tietojärjestelmiä tai kehittämisprojekteja viraston sisällä, kaupungissa, kunnassa tai kuntayhtymässä. Tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen sekä niiden käyttämiseen kuluu siis liikaa veronmaksajien verorahoja. Tämän tehottomuuden poistamiseksi on säädetty tietohallintolaki (Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 10.6.2011/634), joka astui voimaan 1.9.2011. Tietohallintolaissa tavoitteena on tietohallinnon toiminnan ohjauksen tehostamisessa ja julkisten palveluiden saatavuuden sekä yhteensopivuuden edistämisessä ja varmistamisessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietohallintoa tulee johtaa kuin mitä tahansa (liike)toimintaa ja luoda kokonaisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuurilla saavutetaan kommunikointiin yhteinen kieli johdon ja tietohallinnon välille ja sen avulla pystytään karsimaan päällekkäiset kehitysprojektit tai tietojärjestelmät. Kokonaisarkkitehtuuri sisältää seuraavat osa-alueet: (liike)toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurit.

Keskeisissä, tämän päivän toimintaa edistävissä kärkihankkeissa tarvitaan myös johtamista ja kokonaisarkkitehtuuria. Esimerkiksi miten voidaan onnistua Business Intelligencen (BI) tai Master Datan luomisessa, ilman että tietää yrityksen keskeisiä tietoja tai mistä ne saadaan? Nämä on kuvattu tietoarkkitehtuurissa, jota kutsutaan myös informaatioarkkitehtuuriksi ja se on osa kokonaisarkkitehtuuria. Tai kuinka tehdä Infrastruktuuriin kehittämistä, jos ei tiedä mitä ja millaista on jo olemassa. Tai jos näitä kehittämiseen tähtääviä projekteja ei johdeta.

Julkisella sektorilla on tehty paljon pitkäjänteistä työtä tietohallinnon eteen, joka tuli esille Tietohallinnon johtaminen Suomessa vuonna 2011 tutkimuksessa. Tutkimuksessa saatiin selville, että julkisella sektorilla ICT-toimintoja ei pidetä niin vieraana alueena kuin yksityisellä sektorilla. Kysymys kuuluukin, että voidaanko yksityisellä sektorilla jättää tämä laki huomioimatta? Ja miten hyvin on hoidettu kokonaisarkkitehtuuriin perustuva liiketoiminnan kehittäminen yksityisellä sektorilla?

Tietohallinnon johtaminen Suomessa vuonna 2011 tutkimuksessa selvisi myös, ettei tietohallinnon johtamiseen osallistu kaikki kriittiset toiminnan osa-alueet? Voiko tästä uudesta laista vetää johtopäätöksen, että julkisella sektorilla ollaan tietohallinnon toiminnassa ja sen johtamisessa siirtymässä johtamisen kategoriaan kuin taas yksityisellä sektorilla tietohallinnon toiminta nähdään osaamisalueen ja tukitoiminnon alueena? Liiketoiminta johdon ja tietohallinnon tulee tietää oman toiminnan sijoittuminen, jotta molempien lyhyen ja pitkätähtäimen tavoitteet saadaan täytettyä.

Nähtäväksi jää miten kauan menee ennen kuin yksityisellä sektorilla otetaan tietohallintolaki käyttöön ja uskalletaan tehdä pitkäaikaisia tavoitteita ja investointeja tietohallinnon johtamisen kasvattamiseen ja kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen.

 

Lähteet:
Tietohallinnon neljä kategoriaa
https://www.tietohallintomalli.fi/artikkeli/2011-05-31/tunnista-tietohallinnon-nelja-toimintakategoriaa
Tietohallinnon johtaminen Suomessa 2011
http://www.sofigate.com/uutiset/2011/04/01/suomalaisyritykset-edelleen-huonosti-varautuneita-it-palveluiden-h%C3%A4iri%C3%B6tilanteisi
Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 10.6.2011/634 (Tietohallintolaki)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110634
500 suurimman suomalaisyrityksen ICT-investoinnit tutkimus
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/tutkimukseen+tuli+uusi+peluri/a646632

Ota yhteyttä Tietohallintomalli PDF

Haluatko tietää lisää Tietohallintomallista ja sen soveltamisesta käytännössä? Ota yhteyttä.